Tai niitä on liikaa.
Kun tuskanhiki on loppunut jo kaksi yötä sitten.
Eikä ruumiinnesteitä riitä edes itkuun.
Kun ainoa lohtu on kuolema
Eikä sekään tule.
Epätoivo on tunne, jota tuntee vain toiveikkaat.
Emme me.
Meidän tunteet on revittynä lattialla.
Niiden paikalla on jotain tyhjyyttä vähemmän.
Lopun jälkeistä.
Ennen ihmisyyttä.
I’m too broken to live, too tired to die.
Tekosyvällistä paskaa.
En ole ollut pitkään aikaan.
