Biohazard ja 5 Ankhia

Osa 1
Tässä osassa kuolee marsu, sitten minä. Minut herätetään henkiin, marsua ei. Sitten kuolen taas. Olisikohan kannattanut herättää sittenkin henkiin se marsu??

Eye for an Eye: or Cheek to Cheek?

One of the most misunderstood Christian doctrines is that of ”turning the other cheek”. It is often taken as a sign of weakness, ridiculed by institutional bullies and other low-brow individuals. However, proponents of other philosophies and religions are saying the same thing, but from a very different angle. Let’s see how Lao Tsu, Buddha, Nietzche andJatka lukemista ”Eye for an Eye: or Cheek to Cheek?”

Sota WhatsAppia vastaan!

Juttelin mutsin kanssa eilen WhatsAppista. Äiti esitti vastakysymyksen, jonka merkityksen tajusin vasta myöhemmin.”Kukaan ystäväni ei ole tästä puhunut, onkohan se ihan noin vakavaa?” Tajusin illalla, ettei mutsilla ole varmastikaan kovin tarkkaa tietoa siitä mitä olen työkseni viimeiset 30v tehnyt. Ei hänellä ole tosiaan velvollisuutta uskoa mitä  poikansa sanoo. Mutta äänessä olikin maailman suurimman puolijohdevalmistajan, Qualcommin,Jatka lukemista ”Sota WhatsAppia vastaan!”

Muistatko sen Joulun?

Stressaako? Onko noussut jo vitutus? Kyräilläänkö, onko mykkäkoulu välitunnilla vai  peräti ensimmäinen kunnon riita jo käyty? Muistivauriosta on joissain elämän käänteissä suorastaan iloa. En millään muista minkälaisesta perinteestä pitikään kynsin ja hampain pitää kiinni. Enkä varsinkaan jaksa nostaa myrskyä jos juuri se kinkkusinappi jäi ostamatta. Älkää ymmärtäkö kuitenkaan väärin, suorastaan rakastan perinteitä ja rituaaleja. EnJatka lukemista ”Muistatko sen Joulun?”

”Minkä taakseen jättää sen edestään löytää”

Suomen kielessä on paljon hyviä sananlaskuja mutta englanninkieliset sananlaskut ovat luonnollisesti levinneet kaikkein laajimmin. Englantilaisia sananlaskuja on myös vääristelty eniten. Kun asiaa alkaa todella tarkastelemaan, voisi melkein epäillä että kyse on ollut tarkoitushakuisesta arvojen ja asenteiden muokkauksesta. Nähtävissä on jopa selkeä suunta. Katsotaanpa muutamia esimerkkejä:Vanha sananlasku kertoo uteliaan kissan koleasta kohtalosta.  Mutta mistähän oli kyse alkuperäisessäJatka lukemista ””Minkä taakseen jättää sen edestään löytää””

TYRIen kohti onnen auvoa

Mahtaako johtua siitä, että joudun jonkin verran tekemään työtä onneni eteen, että olen niin onnellinen!? Ehkä muistihäiriö ehkäisee muistamasta häiriön ja vaikeudet? Ehkä kroonisten kipujen tukahduttaminen boostaa serotoniinituotantoa epänormaalille tasolle?En tiedä. Mutta joitain onnellisuuden mahdollisuuksista tunnun vahingossa löytäneen. Koska mikään ei ole ole todellista ilman nimeä, keksin äsken elämänviisausmottosanalaskucopingmindfulnesslyhenteen; Se on TYRI. Tajua, millainen todellisuudessaJatka lukemista ”TYRIen kohti onnen auvoa”

Muistihäiriöisen miehen muijan muistiinpanoja (Osa II tai jotain)

Tässä ja nyt, nykyajan mantra, jota kaikki gurut hokevat. Meillä ei ole muuta kuin tämä hetki, he sanovat vakaalla, vuosituhansien viisaudesta kumpuavalla äänellään. Suurin osa ihmisistä elää menneisyydessä tai tulevaisuudessa, kun ainoa mikä merkitsee on tämä hetki, sillä muuta meillä ei ole.

Tarina siitä, miten Suomi jaksaa auttaa . Eli oodi Kirjastotädeille!

Viime viikolla oli suomalaisen kirjallisuuden päivä. Yleensä tällaiset pyhät, itsenäisyyspäivää lukuun ottamatta ei juurikaan minua heilauta. Tällä kertaa osuma oli hyvä, siitä lähti liikkeelle tapahtumien ketju, jossa sain huomata hyvin konkreetilla tavalla Suomen olevan edelleen oikein hyvä maa.

Tekniikka ei tee maastamme hyvää, ihmiset tekevät. Ihmiset, jotka uupumuksesta piittaamatta auttavat. ”Kirjastotädit” !!(silläkin uhalla, että syytetään sukupuolistamisesta. Kirjastotäti on ollut mun elämässä yhtä läheinen kuin kummitäti. Moi Tuula😁).

Miten mikään ei olisi ollut mahdollista ilman Annika Savilampea!

Kuinka uimamaisteri ohjasi KyuDo’on ja opettaja kauhistui Dostojevskistä

Olen koko ikäni ollut suorastaan maaninen lukija. Muistan kun äitini vihdoin antoi minun mennä Ala-Malmin sivukirjaston aikuisten osastolle lainaamaan kirjoja. Oli kuin taivaan avaimet olisi annettu käteen! Siellä oli kirjoja kaikesta mitä saatoin keksiä, ja hyllymetrejä asioista joista en edes ollut kuullut! Olin 9-vuotias. 12-vuotiaana sain opettajakseni yhden parhaista ja innostavammista pedagokeista joiden opissa minullaJatka lukemista ”Kuinka uimamaisteri ohjasi KyuDo’on ja opettaja kauhistui Dostojevskistä”