Tarina siitä, miten Suomi jaksaa auttaa . Eli oodi Kirjastotädeille!

Viime viikolla oli suomalaisen kirjallisuuden päivä. Yleensä tällaiset pyhät, itsenäisyyspäivää lukuun ottamatta ei juurikaan minua heilauta. Tällä kertaa osuma oli hyvä, siitä lähti liikkeelle tapahtumien ketju, jossa sain huomata hyvin konkreetilla tavalla Suomen olevan edelleen oikein hyvä maa.

Tekniikka ei tee maastamme hyvää, ihmiset tekevät. Ihmiset, jotka uupumuksesta piittaamatta auttavat. ”Kirjastotädit” !!(silläkin uhalla, että syytetään sukupuolistamisesta. Kirjastotäti on ollut mun elämässä yhtä läheinen kuin kummitäti. Moi Tuula😁).

Miten mikään ei olisi ollut mahdollista ilman Annika Savilampea!

Kuinka uimamaisteri ohjasi KyuDo’on ja opettaja kauhistui Dostojevskistä

Olen koko ikäni ollut suorastaan maaninen lukija. Muistan kun äitini vihdoin antoi minun mennä Ala-Malmin sivukirjaston aikuisten osastolle lainaamaan kirjoja. Oli kuin taivaan avaimet olisi annettu käteen! Siellä oli kirjoja kaikesta mitä saatoin keksiä, ja hyllymetrejä asioista joista en edes ollut kuullut! Olin 9-vuotias. 12-vuotiaana sain opettajakseni yhden parhaista ja innostavammista pedagokeista joiden opissa minullaJatka lukemista ”Kuinka uimamaisteri ohjasi KyuDo’on ja opettaja kauhistui Dostojevskistä”

Runo Muistojen katoavaisuudesta ja ajan kvanteista

Quantum of Time The time between dusk and dawn, The time between night and morn, I fly over streets of places known, And places not even Pelicans roam I look at Time, and the moments I’ve seen, Not as my past, or what might have been, But more like a field of seeds I haveJatka lukemista ”Runo Muistojen katoavaisuudesta ja ajan kvanteista”

Kuolin, ei haudattu. Kuolin taas, en ole zombi.

Minulla oli yli 900-kaveria Facebookissa ja 1200 kontaktia LinkedInissä. Kaikki aitoja, ihmisiä jotka olin tavannut. Ei uskoisi. Ei tosiaan tänä päivänä uskoisi. Verkkouduin (verkotuin? Verkoin? En enää tiedä…) Gepardin nopeudella ja rotan notkeudella. Minua sanottiin alani kummisedäksi. Rakensin yritysten välisiä yhteistoimintaelimiä koska tunsin ystävät ja viholliset, uudet ja vanhat tekijät. Se oli mun työni 15Jatka lukemista ”Kuolin, ei haudattu. Kuolin taas, en ole zombi.”